Kohti uutta

Täällä puhaltavat nyt liikunnan ja uuden ruokavalion tuulet. Tietysti lisähöysteenä perheen muut jäsenet ja koko muu elämä. Mutta pääasiassa olen iloinen, kun olen saanut intoa ja voimaa jostain tarttua taas tähän ikuisuusprojektiin, joka välillä on ollut jäissä.

Liikuntaa olen lisännyt menneen kuukauden aikana säännöllisesti. Olen huomannut että kun liikuntamäärän laittaa ylös ja katsoo jälkeenpäin niin tulee hyvä mieli. Kuntosalilla käyn kolmasti viikossa ja huhkin sen minkä haluan. Joskus tulee aika vastaan ja ehdin olla puoli tuntia ja joskus tunnin verran. Kivaa se on. Lisänä kävelen iltaisin ja muulloinkin olen ottanut arkiliikunnan ohjeet itseeni. Kyllä sitä aikaa tuntuu löytyvän ja varsinkin kun mies kannustaa. Ihanaa huomata miten hyvän olon liikunta tuo ja siitä nauttii. Täytyy nyt vain pysyä tässä  ja ehkä liikuntaa vain lisää jos aika vain antaa periksi.

Toinen on ruoka. Olen lisännyt kasviksia ja hedelmiä paljon ruokavaliooni. Ja tavoitteeni on tässä ollut, että söisin vähintään kaksi hedelmää per päivä. Toinen ehkä tärkeämpi tavoite on ettei koskaan saa olla nälkä.

Näillä on menty ja olen vakuuttunut että tuloksia näkyy ainakin sisäisesti. Kyllä se ulkoisestikin tulee ajan myötä näkymään, mutta haluaisin että ulkoiset tulokset muuttuisivat piakkoin mahan pyöristymiseen. :) Vaikka nyt onkin laihduttamisesta ja elämäntavasta kyse niin kaiken takana aina piilee se perimmäinen syy; uusi raskaus.

Taas ehdin kirjoittamaan...

katsotaan, että kuinka kauan. Lapsi nukkuu tänään ihmeellisesti vaan yksiä päikkäreitä. :)

Olen taas tai tuossa keväällä alkanut kuntoilemaan kuntosalilla ja tekemään kotona jumppaa. Lisäksi kiinnitän huomiota syömisiini. En liikaa, mutta jonkun verran. Raskaudesta kun jäi vyötäisilleni noin 10 kilon liikapaino ja takana oli vielä muutama ekstrakilo. Niitä en saanut ensimmäisenä puolena vuotena, minkä vauva oli olemassa, pudotettua ja sitten alkoi taas kiivas keskustelu itseni kanssa että pitäisikö. Menin salille ja kaivoin jumppaohjelmat esiin ja ei kaduta. Jaksan paremmin ja on parempi olo ja kilojakin on karissut.

Olen koko elämäni ollut suurehko. En liian, mutta vähän. Olen harrastanut kaikenlaista ja vesijuoksu kuului kuutena vuotena harrastuksieni pariin. Pitäisi sekin aloittaa taas, mutta tuo sali tulee ensin nyt. Muutama vuosi sitten aloin tehdä asialle jotain ja liityin Keventäjiin. Siellä sain tietoa ja voimaa tehdä oikeanlaiset päätokset ja laihduin. Mutta pikkuhiljaa, raskaus viimeisenä, olen saanut kilot takaisin. Nyt ne taas lähtee ja hitaasti hyvä tulee.

On uskomattoman hyvä olo nyt noitten kadonneitten kilojen myötä ja usko toiseen raskauteen on palannut, kun viime raskauen aloituspaino häämöttää. Em tiedä paljonko oikeasti paino vaikuttaa raskaaksi tulemissen. Mielestäni sekin on yksilökohtaista eikä mitään oikeaa painoa voi sanoa. Tunnen oloni hyväksi nyt painoni kanssa ja niinpä mikään hurmiolaihuttaja en ole. Siis saa syödä kaikenlaista, mutta kohtuudella.

Nyt lapsukainen nukkuu ja menen minäkin hiukan lepäilemään tai lukemaan kirjaa, kun toinen nukkuu. Äidin omaa aikaa. :)