Saada nauraa lapselle kun hän harjoittelee kuperkeikkaa. Vasta pään laitto alas onnistuu ja sitten kummallinen kiepsahdus oikeinpäin tai äidin avustamana ympäri ja alas selälleen ja oikein kunnon nauru päälle. Ihanaa.
Saada olla salilla yksin ja tietää, että kotona kaikki hyvin.
Kun pikkainen rientää kesken leikkiensä halaamaan. Se sulattaa sydämen.
Päiväunet. Onnistuneena aikaa itselle niin jaksaa taas niiden jälkeen touhuta.
Koira ja tyttö. Mikä ihana yhtälö. Tyttö sanoo jo koiran nimen paremmin ja paremmin. Usein pysähtyy katsomaan koiraa ja heiluttaa sille kun koira jää kotiin.
Pallomeripallot ja lauantaiaamu. Käytävä auntomme ulkopuolella sai uuden ilmeen. Sitten äiti keräsi pallot ja mentiin partsille jossa taas uudestaan levitys. :)
Tytön ilme lenkillä vaunuissa, kun saanut jääpuikon käteensä. Se tietysti eksyi suuhun ja sitten aina katsellaan lenkeillä onko jääpuikkoja. Nyt ne jo menneen talven lumia.
Ulkona rapakot, purot, sulava lumi ja sen alta paljastuva maa. Ihanaa ulkonaolemista ja tekemistä pienen kanssa, joka itkua tuhertaen lähtee sisälle.
Kaikkia näitä ja monta muuta ihanaa hetkeä muistellessa tulee hyvä mieli. Ihana pikkuinen. Olet hurjan rakas. Ehkä vielä jonain päivänä rinnallasi on sisarus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti