Rukous

Joskus sisimpäämme kasvaa ilon kukkamaa
Kaikki on niin hyvin että ihan naurattaa
Silloin tuntuu että rukouskin siivet saa
Taivaan Isän luokse kiitoslaulu kohoaa

Rukous on silta luokse Jumalan
Rukous on polku luokse auttajan
Rukous on lintu, joka lentää taivaaseen
Rukous tuo rauhan sydämeen

Joskus synkkä pelko hiljaa hiipii sydämeen
Moni kantaa huoliansa aivan yksikseen
Pimeyden läpi kulkee rukouksen tie
Älä yksin pelkää, huolet Jumalalle vie

Rukous on silta luokse Jumalan
Rukous on polku luokse auttajan
Rukous on lintu, joka lentää taivaaseen
Rukous tuo rauhan sydämeen

Älä turhaan luule, ettet osaa rukoilla
Rukoukseen ei tarvitakaan paljon sanoja
Taivaan Isä kuulee pienen huokauksenkin
Tarpeesi Hän tietää sinuakin paremmin

Rukous on silta luokse Jumalan
Rukous on polku luokse auttajan
Rukous on lintu, joka lentää taivaaseen
Rukous tuo rauhan sydämeen 

Näitä  laulun sanoja kuuntelin eilen ajaessani kotiin salilta. Ulkona satoi vettä ja olo oli toisaalta hyvä keskirankan treenin jäljiltä, mutta toisaalta aivan maassa kun tämä vauva-asia ei etene oikein mihinkään vielä. Autossani kuuntelen joskus radiota ja tällä kertaa satuin kristilliselle radiokanavalle, jossa keskusteltiin rukouksesta ja siitä, miten aina ei vastausta tule aivan heti mutta Jumala silti kuulee.

Tämä laulu tuli lähetyksessä. Tuli hyvä olo. Juuri tätä tarvitsin. Laulu antoi minulle voimaa, paljon ja kummasti.

Tätä laulua olen laulanut monesti ripareilla. Tuli olo, että aivan kuin Jumala oisi tiennyt, mitä tarvitsen juuri nyt tähän hetkeen. Muistan siis rukoilla vastaisuudessakin asioiden puolesta. Minusta kun rukoilua on jo pelkkä asioiden ajattelu rukoukseksi ilman sanoja kuten laulussakin sanotaan ja sen jälkeen on hiukan helpompi olla ainakin minun.