Ja se vastaus muuttui ehkästä eiksi kun menkat alkoivat torstaina. Emmr saaneet pintä vielä tähänkään kiertoon. Kovasti olisin sitä toivonut niin kuin miehenikin.
Maanantaina soittavat klinikalta ja keskustellaan jatkosta. Toivottavasti hyvään aikaan minulle. Pitää sanoa sitten töissä puhelusta ja että kun se tulee niin minun täytyy vastata. Juu. Eiköhän onnistu.
Olin torstaina vielä toiveikas, koska vuoto oli niin pientä. Mutta ei enää. Kyllä ne ovat menkat eikä muuta.
Voih, kovasti olisin halunnut lasta kannettavaksi ja maailmaan saatettavaksi. Seuraavan kerran sitten.
Se sattuu, epäonnistuminen, kerta kerralta enemmän ja alkaa miettiä, että entä jos se ei ikinä enää onnistu.
Mutta täältä tullaan taas ja suuremmalla toivolla!
Voi Anna, olen kovin pahoillani. Mutta kuten sanoit, onneksi toivoa on! Ja se kantaa eteenpäin. Voimia <3
VastaaPoistaJuurikin näin näen kaiken. Toivon kautta. Toivoa ei vielä ole menetetty ja toivon avulla ja jollain ihmeellä nyt keplottelen. Jos se ihanuus suotaisiin meille seuraavaksi. Kiitosksia sanoistasi, ne merkkaavat tosi paljon! Kyllä täällä taas valoisampi maailma pilkistää, onneksi. En jaksa katsoa harmautta vaan värejä ja ihanuutta on maailma pullollaan.
PoistaIhana kuulla, että valo voittaa. Sinulla on kyllä kaunis asenne elämään. Toivottavasti se ihanuus teille vielä suodaan ja tämä pitkä odotuksenne palkitaan. Niin itsekin yritän kovasti ajatella. Kaikkea hyvää!
PoistaKiitos sanoistasi. Taas. <3 Toivo elää.
Poista