Kurkkukipu ja silmätulehdus on täällä taas. Kääk. En tiedä, että lähtivätkö ne koskaan pois kunnolla. Ei kiva, ei yhtään kiva. Silmän olen saanut paremmaksi noilla vanhoilla tipoilla mutta täytyy sitä ja tätä kurkkua mennä kohta näyttämään lääkärille.
En ole päässyt urheilemaan nyt pitkään pitkään aikaan ja olo on sen mukainen. Mene pois jo, tää ei oo kiva. Ja kun se alentaa meidän lapsensaantimahdollisuutta. Ei pilaa, muttei parannakkaan. Huh ja puh. Mutta ennen kaikkei haluaisin jaksaa ja olla ilman tätä kauheaa kurkkuärsytystä ja että silmäni ei reistailisi.
Pikkuinen kasvaa aivan silmissä. Puhuu jo pitkiä, hyvin ymmärrettäviä lauseita. Hän on mukana kaikessa arjen menossa. Aivan ihana yksilö. Päiväkodissakin uuden vuoden jälkeen siirtyy isompien ryhmään. Leikkii aivan sujuvasti ainakin vähän aikaa yksinään ja meilikuvitusta leikeissä riittää.
Nyt toinen nukahti, joten lopettelen täältä. Hih.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti