Miten aina kun olen varautunut sateeseen niin ei sada ja kun taasen en ole niin kappas sataakin. Sellaista se elämä on. :) Kun olin koton pienen kanssa niin aina riitti kun katsoi aamulla ulos ikkunasta ja toisen kerran aina ennen uloslähtöä. Nyt sekin on hienompaa tiedettä. Onneksi toki on keksitty aina jokasäällä pidettävät vaatteet.
Ja sitäpaitsi pidän sateesta. Veden virtauksen äänistä. Märistä lehdistä. Kaikesta.
Syksy on tulossa kovaa vauhtia. Ihanaa. Saa pujahtaa taasen vähän paksumpiin vaatteisiin ja olla eritavalla kuin kesällä. Minun omalla tavallani. Pidän syksystä ihan hirmusti. Syksyn väreistä, hajuista ja kaikesta siinä.
Tytärkin on oppinut tärkeimmän eli että on syksy. Ilmaisu "syssy" tulee hyvin painokkaasti monta kertaa päivässä. Ihana toinen on ja juttua riittää koko ajan. Ei vielä lauseita, mutta jo sanoja ja pareja ja alitusista pulputusta josta saa selvän. Ihana juttu!
Olen tässä vahtimassa että toinen nukahtaa. Se käy nykyisin aika nopeaan ja toivon mukaan jääkin sellaiseksi. Seuraavaksi siis piikien vuoro. Kirjoittelen jahka kerkeän taasen huomisen klinikkakäynnin tietoja. Pidetään peukut pystyssä huomenna ja ainakin minä toivon jotain hyvää munasarjoissani tapahtuneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti