Tänään oli mielestäni hienoakin hienompia uutisia ultrassa. Eli siellä köllötteli yksi 14 millin munarakkula munasarjoissani. Lääkäri totesi sen olleen aika selvää kun hän oli saanut verikokeen vastaukset maanantailta eteensä. Todella hienoa. Jee.
Olen onnellinen.
Siellä kyllä vielä on rutkasti pienen pieniä rakkulan alkuja kasvamassa. Lääkäri totesi joskus niiden lähtevän kasvamaan kuin tyhjästä. Kuitenkin uskalsi määrätä näillä tiedoilla eteenpäin asiaa.
Hienoa.
Loppuviikko pistellään Menopuria ja Gonal-f:ää ja sitten lauantaina Ovitrelle vuoroon. Maanantaina inssi ja sitten odotellaan. Näin jos ei jotain ihmeellistä satu. Olen kyllä kovasti sitä mieltä ettei ja että nyt onnistuu, mutta ei saa liian onnellinen olla.
Upeaa.
Intoa puhkuen poistuin klinikalta spermapurkki tiukasti laukkuun pakattuna.
Tätä olen odottanut, ette päästäisiin vaihteeksi edes tähän ja sitten paljon pidemmälle.
Lapsen hoidot ovat nyt maanantaille järjestettynä. Nämäkin tuottavat päänvaivaa. Tällä kertaa kolmas hoitoihminen tärppäsi ja saan lapsen hoitoon ihanalle naapurilleni. Onneksi naapureita on ja heihin voi luottaa silloin kun omat perheenjäsenet ovat pois laskuista. Näi ei välttämättä olisi.
Olen nyt onnellinen. Nyt on hyvä olla. Juuri tässä. Juuri nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti