Aamulla tai oikeastaan yöllä nousin ja kaivoin raskaustestin vessasta. Joopa joo. Negatiivinenhan sieltä vastaan tulla tupsahti. Tylsää. Vielä jos odottelisi niitten menkkojen alkamisen, mutta tunne on suuri ettei nyt tästä mitään tule. Jotenkin nyt vain tiedän sen. Surullista, mutta sitä se elämä välillä on. Onneksi ei ollut ensin plussa ja sitten että olisi mennyt kesken. Oireita vielä on jonkun verran, mutta ovat varmasti nyt sitten noiden lääkkeiden vaikutusta ja ehkä jo menkkakipuja.
Uusi hoitorupeama sitten kai tammikuussa. Eli siihen nyt toiveet ja ajatukset tämän osalta. Ensin vietetään ihana joulukuu ja joulu ja uusi vuosi. Eli mukavaa tekemistä perheen kesken. Uusi vuosi voisi tuoda tullessaan ehkä sen suunnitellun kakkosen.
Surettaa kyllä, sillä olisin halunnut olla raskaana. Toisaalta taas osasin odottaa tätä sillä se oli hyvin todennäköistä. Suru pitää surra arjen lomassa ja sille pitää etsiä oma aikansa. Mutta minulla on jo nyt katse tulevaisuudessa hoitojen suhteen ja pieni auttaa elämään tätä päivää.
Hyvää joulukuun alkua ja adventtia! Me täällä lähdemme kohta pulkkailemaanensimmäistä kertaa tänä vuonna. Harjoituspulkkailut pikkuinen on ottanut jo monta kertaa olohuoneemme lattialla!
Pahoittelut negasta :( Kyllä sen vaan itse tietää, vaikkei vuoto olisi alkanutkaan. Nuo oireet on niin pirullisia, kun ihan hyvin ne voi olla just menkkaoireitakin. Mutta kyllähän se silti surettaa, kun sitä niin kovasti toivoo, että onnistaisi.
VastaaPoistaOttaahan se jostain tuolta syvältä ja saakin, sillä tästä nyt oltaisiin niin kovasti sitä uutta perheenjäsentä toivottu. Toisaalta ei kunnolla uskaltanut toivoa, kun tiesi myös tämän mahdollisuuden. Mutta ei paljon enää sureta ja oikea asennoituminen auttaa aina. Siis menkkoja odotellessa.
Poista