Onnellisuus

Keskustelimme tässä jokupäivä mieheni kanssa lenkillä ollessamme, niin kuin hyvin usein teemme. Tietysti koira hihnassa ja tyttö rattaissa mukana. Mitä haluan elämältä, oli aihe. Ei sen suurempi eikä pienempi.

Mieheni vastasi, että läheisten onnellisuutta. Se on hyvin sanottu ja erittäin ihana vastaus. Sitä minä aloin heti avaamaan lisäkysymyksillä. Kyllä mukaan mahtui kaikki vauvahaaveet ja muu mahdollinen. Mutta tärkeintä, että kaikki olisivat aina onnellisia.

Niin. Sitä mietin ja minäkin toivon. Minulla toiveeseen sisältyy perhe, terveys ja se, että aina pysyttäisiin yhdessä yli pahimpienkin karikoiden. Niin varmaan miehenikin on samoilla linjoilla. Tuo onnellisuus kun pitää sisällään niin paljon ja niin erilaisia asioita.

Mikä minut tekee nyt onnelliseksi? Mietin tätä lenkin jälkeen. Pienet asiat. Toisen hymy. Pikkuisen naurunpyrähdykset. Tänään rattaissa hän nauroi niin että kutsuisin sitä ihan hekotukseksi. Illalla pikkuinen heitti ensimmäisen kuperkeikkansa osaamatta sitä toistaa. Pienet hetket, joita läheskään kaikkia ei saisi nähdä jos kävisin töissä. Se on suurempi asia, josta olen onnellinen. Että saan etsiä oman alani töitä rauhassa eikä ole mitään kiirettä vielä pois kotoa.

Nämä toisen lapsen hankkimisoperaatio ja siinä olo saa minut onnelliseksi, vaikka ajoittain siihen liittyy suruakin. Suru minusta kuuluu myös onneen, koska ilman sitä ei välttämättä osaisi olla onnellinen. Meneepäs nyt filosofiseksi, mutta välillä näin. 

Tuo onnellisuus pitää sisällään niin paljon asioita. Ja se, että onko itse onnellinen vai valitseeko sellaisen vaihtoehdon jossa joku muu on onnellinen. Tätä pohdin välillä. Esimerkiksi perheessä ainakin meillä lapsen ja koiran onnellisuus ajavat vanhempien edelle, mutta taas lapsen onnesta tulee vanhempikin onnelliseksi. Miten sitten tilanteessa kun tietää lapsen tykkäävän esimerkiksi isovanhemmilla käymisestä, mutta sitten lähtö onkin hulinaa ja ei haluttaisi leikkejä lopettaa kotona seuraa parku. Mikä siinä sitten on onnea. Minulla tällaisissa tilanteissa avuksi tulee myös tilannetaju ja pitkä pinna. Niillä pärjää pitkälle ja kun selittää toiselle niin ehkä jotakin menee jo perille.

Mutta nyt taasen painun iltahommiin, kun pikkuinen ilmeisesti jo nukahti.